Kesä tuli, kesä meni ja nyt on jo syksyn tuntua ilmassa. Vihdoin viikko ennen koulunpenkille palaamista koitti minullekin kesäloma, ja siitä onkin otettu kaikki irti....
Alkuviikosta tehtiin koirien kanssa reissu rannalle. Vieno rakastaa räpiköimistä ja etenkin keppien noutamista vedestä, joten pitihän sitä uimassa käyttää edes kerran tälle kesälle..... Se pahkasikailikin heti ensimmäisessä vastaantulleessa lammikkossa mihin vain sai pitkän vartensa mahtumaan.
Pietakin innostui veteen Vienon perässä, vaan ihan yhtä innokas vesimonsteri se ei ainakaan vielä ole. Kyttäsi rannan tuntumassa keppiä ja iski kiinni Vienon tullessa riittävän lähelle kepakon kanssa :D
Tenhokin kulkee edelleen mukana, vaikkei juuri linssin eteen satu - se yleensä pyörii niin lähellä, että kuvia on hankala saada. Alkukesän kipukohtauksia ei ole enää näkynyt ja hammaskalustokin sillä on pysynyt paremmassa kunnossa. Tässä yhtenä iltana karstasin siltä jalkojen takkuja auki ja kokeilin samalla lähtisivätkö karvat nyppimällä irti. Pumpulihötö irtosi nätisti ja tunnin päästä sen toinen etujalka oli mallia tikku. Alkuviikosta saman käsittelyn sai myös toinen jalka, vielä olisi takajalat nyppimättä. Huomattavasti helppohoitoisempi malli, ja toivottavasti karvat kasvavat takaisin karkeampina. Nyt kun ei tarvitse kehäänmenoa miettiä olen voinut keskittyä enemmän karvan laatuun ja helppohoitoisuuteen: runkoturkki on nykyään täysin rullattava ja ajelemisen takia vaalentuneet korva- ja häntäkarvat ovat alkaneet taas tummua ja karkeentua. Tenho täytti kesäkuussa 6 vuotta ja ainakaan vielä ei vaikuta siltä, että turkin suhteen tarvitsisi siirtyä koneajeluun. Mieluummin tätä myös välttelen mahdollisimman pitkään.
Kotiinpäin mennessämme teimme pellolla kurkibongauksen. Yhä tämä kotiseudun luonto hämmästyttää, en edes tiennyt täällä olevan kurkia. Löytyypä täältä tavanomaisten kettujen ja jänisten lisäksi kuulema saukkojakin ja karhukin on parin kilometrin päässä tavattu.... Taloa rakentaessa mesikämmen oli käynyt ihan takapihalla, tästä löytyi seuraavana aamuna ulosteläjä merkkinä visiitistä. Tähän mennessä tiemme eivät ole kontion kanssa sen lähemmin kohdanneet, toivottavasti eivät jatkossakaan. Kettuja ja jäniksiä sen sijaan on tavattu. Viime syksynä nuori kettu jolkotti monta metriä meitä vastaan metsätiellä ennen kuin meidät huomasi ja syöksyi metsään.
Pieta otti kotimatkalla ekologisen mutanaamion jalkakarvoilleen. Tämmöinen missi meillä :D
Tiistaina ja keskiviikkona innostuttiin rämpimään suolla hillojen perässä. Saalista tuli reilu pari litraa neljän tunnin haahuilulla. Koirilla vaikutti olevan hauskaa eikä väsymyksestä häivääkään. Vieno ja Pieta pääsivät marjojen makuun ja kiirettä piti keräämisen kanssa, kun kaksi ahnasta kuonoa tuli samoille apajille hamuamaan marjat suihinsa...
Perjantaina hurautetaan Pietan kanssa Tornioon ja lauantaina matka jatkuu näyttelyyn. Ikea-reissua pukkaa taas, mutta mikäli tällä kertaa putiikista löytyy kaikki tarvittavat meillä alkaa olla työ-/pentuhuone loppusilausta vailla valmis. Sitähän ei tiedä joko meillä tämän vuoden puolella ensimmäinen oma pentue on, mutta toivossa on hyvä elää - mikäli kaikki menee hyvin onpahan kaikki silloin valmista.
Näppäsin kotisivuja varten kuvan kodistamme nyt, kun pahimmat merkit työleiristä lautakasat on siivottu pois ja autotkin saatiin uuteen katokseen piiloon. Sisätilojen lisäksi myös pihamaa on jatkuvan muutoksen kourissa, vaan koiraharrastusta ja koiria ajatellen meillä on mukavasti tilaa. Pihahommiin ollaan vasta pääsemässä, kunhan saadaan autotallihommat alta pois pystytään laajentamaan nurmikkoaluetta ja siinä samalla koirien aitausta. Sitä odotellessa.
